perjantai 25. helmikuuta 2011

Päivän Sankari


Jos olet syntynyt helmikuussa,
on sinulla varmaan lunta suussa.

Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta -kautta karhunkallon-
pyöritän sinulle onnenpallon.


Onko siitä jo vuosi? Siitä, kun sinut laskettiin ensimmäisen kerran äidin ja isän syliin ja tapasit iloa pulppuilevat isot siskosi, mummit, ukin ja kummit. 365 monipuolista päivää.

Silloin olit vielä oikein pieni. Osasit itkeä ja syödä, et paljon muuta. Kun katson sinua tänään näen jo ison pojan. Uteliaan katseen maailman sinisimmissä silmissä. Tarkasti kuuntelevat korvat, jotka ilahtuvat musiikista. Suun joka hymyilee paljon ja tapailee ensimmäisiä sanoja. Varpaat, joiden päissä ensimmäiset tuetta otettavat askeleet ovat jo tovin kutittaneet. Kädet, jotka löytävät jokaisen johdon ja kaukosäätimen sekä erityisesti iskän levyt, osaavat taputtaa ja vilkuttaa lähteville.

Tänään olkoon juhlapäiväsi! Elämäsi ihka ensimmäinen syntymäpäiväsi.

Onnea rakas kummilapseni! Huomenna maistetaan kakkua. Annan sitä sinulle vaikka salaa.


maanantai 14. helmikuuta 2011

Pieni ystävä

Tiedätkös mitä. Minusta on hieno juttu, että sain sinut elämääni. Sinusta kasvaa venyvien senttimetriesi myötä ystäväni, vaikka minä en enää kasvakaan. Paitsi ehkä pullistun.

On mahtavaa omistaa tuollainen ystävä. Pikkuinen ukko, joka hymyilee leveästi, kun tavataan. Ja mikä parasta: Saa minun suupieleni venymään korviin, kun kohdataan.

Hyvää ystävänpäivää!

Hiekkakakkuja tee minä en,
katselen kakkuja inhoten.
Tarvitsen, tahdon ystävän
silloin, tämän tiedäthän:
Kakkuset joutuvat kaatumaan,
kallistumaan ja maatumaan.
Ystävän kanssa me kirmataan
ylitse kallion, hiekkamaan.
Silloin kaikki on hyvin.
Silloin onni on syvin.